Ajankohtaista

Vappupuhe, Vammalan tori 30.4.2026

Eduskuntavaaliehdokas Tiina Vaittinen

Rakkaat toverit, hyvä vappukansa.

Aloitetaan hyvistä uutisista. Enää maksimissaan vuosi, ja sitten pääsemme sinimustasta hallituksesta eroon! Toivottavasti ikuisiksi ajoiksi.

Orpo-Purran hallituskausi tullaan kirjoittamaan historian kirjoihin aikana, jona hyvinvointivaltio romutettiin. Hallituksen tuho työmarkkinoilla, taloudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on sanoin kuvaamatonta.

Työttömyys ja lapsiköyhyys ennätyslukemissa. Asunnottomuus nousussa. Sosiaali- ja terveydenhuolto säästetty polvilleen, samoin järjestökenttä ja koulutus. Työntekijöiden oikeuksiin ja demokratiaan on kajottu lakko-oikeutta ja työtaistelutoimia rajoittamalla.

Ulkopolitiikassa kokoomuksen värisuora elää menneessä maailmassa. Maailmanpolitiikassa käynnissä olevaa historiallista murrosta ei olla suostuttu tunnustamaan ajoissa. Sen sijaan on viimeiseen saakka epätoivoisesti tarrauduttu Yhdysvaltain murenevaan maailmanmahtiin. Kansainvälispoliittisista tosiasioista vaikeneminen muistuttaa suomettumisen ajasta: rähmällään ollaan, nyt vain eri suuntaan kuin ennen.

Orpon hallituksen viimeisin Suomen turvallisuutta heikentävä tempaus on sallia ydinaseiden tuominen Suomen maaperälle. Tämä historiallinen, iso ja vakava muutos Suomen ydinasedoktriiniin on valmisteltu hätiköiden ja asiantuntijoita kuulematta.

Mutta näinhän hallitus työtään tekee: hätiköiden ja asiantuntijoita kuulematta.

Olen koulutukseltani rauhan- ja konfliktintutkimuksen tohtori. Voin vakuuttaa, että hallituksen ajama ydinasedoktriinimuutos ei Suomen turvallisuutta paranna, päin vastoin

Mutta muistetaan ne hyvät uutiset: Enää vuosi, toverit. Sitten, viimeistään, hallitus vaihtuu.

***

Olen siis ammatiltani tutkija. Lähes parinkymmenen ajan olen perehtynyt erityisesti hoivan ja sosiaali- ja terveydenhuollon poliittisen talouden kysymyksiin. Kun tämä hallitus aloitti työnsä kolme vuotta sitten, uumoilin, että seuraaviin vaaleihin mennessä ei ole hyvinvointivaltiosta enää juuri mitään jäljellä.

Valitettavasti en ollut väärässä. Välillä tuntuu, että jäljellä on enää vain mustansinisesti savuavat rauniot.

Vaalikeskusteluissa puoluejohtajilta tentataan jo – ihan vakavalla naamalla – että eikö perheiden pitäisi kuitenkin nyt ottaa suurempi vastuu ikäihmisten hoivatarpeista. Koska sillähän se Suomen talous pelastetaan – tuomalla takaisin syytinkijärjestelmä!

Jokainen aiheeseen vähänkään perehtynyt tietää, että Suomessa jo nyt perheet kantavat läheistensä hoivasta merkittävän osan.

Sitä paitsi merkittävä osa ikäihmisten tarvitsemasta hoidosta ja hoivasta on ammattitaitoa vaativaa työtä. On hoitoalan ammattilaisten osaamisen väheksymistä väittää, että kuka tahansa meistä voisi tehdä saman työn palkatta kotona. Tosin eipä se ole ensimmäinen kerta, kun kuvitellaan, että sotepalveluita pyörittämään tarvitaan pelkkiä ”tekeviä käsiä”.

Toki olemme Suomessa eläneet sellaisessakin järjestelmässä, jossa vastuu ikäihmisten hoidon ja hoivan tarpeista sälytettiin perheille. Sitä kutsuttiin syytinkijärjestelmäksi, jossa nuoremmat sukupolvet kantoivat vastuun sekä lastensa että vanhempiensa hyvinvoinnista ja toimeentulosta. Perheettömien palvelutarpeet hoidettiin myymällä ihmiset huutolaisina sille, joka halvimmalla otti.

Tällainen oli Suomi ennen hyvinvointivaltiota – ja siihen oikeisto nyt mitä ilmeisimmin haluaa palata.

Hyvinvointivaltiota rakennettiin vuosikymmeniä. Nytkö me olemme sen valmiita hylkäämään, muutaman tuhoisan hallitusvuoden jälkeen?

Me vasemmistossa sanomme, että se ei meille käy – sillä kaiken voi tehdä myös reilusti, oikein, ja viisaudella.

**

Tästä syystä emme myöskään ole mukana velkajarrusta. Päätöstämme jäädä pois EU-säännöksiä kireämmästä velkajarrusta, johon kaikki muut eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet, on kritisoitu populismista. Annetaan ymmärtää, että olisimme ainoa puolue, joka ei ymmärrä talouden realiteetteja.

Tosiasiassa olemme kuitenkin ainoa puolue, jolla on realistinen ja tutkimusperustainen ymmärrys velkajarruun sisältyvistä riskeistä Suomen taloudelle.

Velkajarru edellyttää suoria talouden sopeutuksia 8–11 miljardin edestä. Siinä saa valtionvarainministeriön budjettipäällikön moottorisaha laulaa, kun tässä mittakaavassa aletaan pätkiä julkisia palveluita kappaleiksi. Erityisesti talouden laskusuhdanteessa toteutettuna tämä tulisi johtamaan Suomen talouden syöksykierteeseen, josta ei niin vain nousta.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Orpo-Purran saksitalkoissa suoria sopeutuksia on tehty vain noin kolmen ja puolen miljardin edestä. Velkajarrussa tähdätään siis nykyhallitukseen verrattuna kolme kertaa kovempiin leikkauksiin.

Tämän jälkeen hyvinvointivaltiosta ei todellakaan olisi jäljellä kuin sinimustana savuavat rauniot.

**

Velkajarrun puolustajat väittävät, että tämä on tehtävä, jotta hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan. Tässä saamme kuulijoina olla tarkkana. Nimittäin silloin, kun puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, ei enää edes puheen tasolla tavoitella hyvinvointivaltion pelastamista. Mitä sitten tavoitellaan? Sitä hyvinvointiyhteiskunnasta puhuvat eivät koskaan kerro suoraan. Me kerromme: me tavoittelemme hyvinvointivaltion pelastamista ja jälleenrakennusta.

Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee taata kaikille riittävä sosiaali- ja terveydenhuolto ja toimeentulo. Yhteiskunta laajemmin on toki demokratian perusta, mutta viime kädessä vastuu kansalaisten hyvinvoinnista kuuluu valtiolle. Ja mitäpä muuta tarkoitusta varten valtioita oikeastaan edes tarvittaisiin?

Me vasemmistossa puolustamme hyvinvointivaltiota: sen pelastamista ja jälleenrakennusta. Meillä on myös todellisia visioita siitä, miten tämä tehdään. Niihin visioihin ei sisälly velkajarrua, vaan esimerkiksi miljonäärivero, ostovoiman lisääminen ja tuloerojen tasaaminen, veropohjan vahvistaminen ja ihmisten hyvinvointiin ja koulutukseen satsaaminen.

Vaihtoehtomme ovat viimeisimpien gallup-lukujen ja kiihtyvän jäsenmäärämme kasvun perusteella suomalaisille mieleisiä. Miljonääriveroon positiivisesti suhtautuu jopa kokoomuksen kannattajista yli puolet.

**

Toverit, on aika alkaa puhua siitä, millaisen uuden hyvinvointivaltion rakennamme vanhan raunioille. Koska niin me teemme.

Jälkikapitalistisessa politiikan tutkimuksessa rauniot ovat paikka, jossa itää ja versoo järjestelmän sitkeimmistä siemenistä nouseva uusi tulevaisuus.

Velkajarru on nyt lukinnut poliittisen talouskeskustelun Suomessa pieneen, aaltopahvin väriseen laatikkoon. Sen sisälle meidät kaikki yritetään sulloa, puhumaan taloudesta masentuneesti: kulahtanein visioin, kunnianhimottomasti ja menneisyyden opein.

Tämän ahtaan laatikon ulkopuolella on kuitenkin reaalimaailma, joka vaatii aivan uudenlaista, tutkittuun tietoon pohjaavaa talousajattelua. Tätä vasemmisto tarjoaa.

Keskeisin tulevaisuuden talousjärjestelmiä ja niiden menestystä määrittävä tekijä on ympäristön monikriisi ja ilmastonmuutos. On tieteellinen tosiasia, että maapallomme on käymässä ihmisille elinkelvottomaksi. Se ei yksinkertaisesti kestä jatkuvaan, lineaariseen kasvuun keskittyvää talousjärjestelmää.

Aihetta on tutkittu valtavasti, ja vaihtoehtoja on. Niitä on kuitenkin mahdollista tarkastella vain tulemalla ulos siitä tunkkaisesta ja ahtaasta, velkajarrun rajaamasta talouskeskustelusta.

Tulevaisuuden talousjärjestelmät tulevat väistämättä rakentumaan elinvoimaisten paikallistalouksien varaan, globaalien tuotantoketjujen sijasta. Toisin kuin velkajarru, tämä on tieteellinen tosiasia ja välttämättömyys, jos aiomme säilyttää ihmiselle elinkelpoisen planeetan myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme.

Kiertotalouden kansainvälisen asiantuntijaorganisaation Circle Economyn tuoreen raportin mukaan yli kolmannes koko maailman bruttokansantuotteesta katoaa maailmantaloudesta joka vuosi. Yli 25 tuhatta miljardia euroa toisin sanoen heitetään hukkaan, vuosittain. Tämä johtuu siitä, että vallitseva talousjärjestelmä ei kykene säilyttämään tuottamaansa arvoa. Tuhlaamme itsemme turmioon.

Näissä luvuissa piilee kuitenkin vihje siitä, miten aidosti kestävä ja hyvinvoiva talous voidaan rakentaa. Hyvinvoivat ja elinkelpoiset talousjärjestelmät tulevat tulevaisuudessa rakentumaan monialaisten kiertotalouden ekosysteemien varaan. Tämä ei tarkoita vain kierrättämistä, vaan taloudellisen toiminnan ja kuluttamisen uudelleen järjestämistä niin, että se mitä luodaan – tavaraa, palveluita, rahaa, arvoa, hyvinvointia – pysyy kierrossa ja säilyttää arvonsa.

Monialaiset kiertotalouden ekosysteemit rakentuvat nimenomaan elinvoimaisten paikallistalouksien varaan. Tämä tukisi myös Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Jos niin haluttaisiin, taloudellista hyvinvointia tuottavia kiertotalousjärjestelmiä voitaisiin jo nyt rakentaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalivirtojen ympärille.

Olen omassa työssäni tutkinut asiaa aikuisvaippojen ympäristökuorman näkökulmasta, ja maailma olisi täynnä ratkaisuja – joista Suomessa ei edes puhuta. Koska sote-leikkaukset, velkajarru ja masentunut, kunnianhimoton talouskeskustelu.

Sastamalan kaltaisille paikkakunnille tällaiset uudet talousvisiot lupaisivat hyvää, sillä kukoistavia paikallistalouksia syntyy helpommin jo tällaisille ennestään yhteisen tekemisen perinnettä omaaville alueille. Tulevaisuuden taloudessa kaikki uusi ei synny enää nykyisten maakuntien keskuskaupunkien ympärille, ehkä jopa päin vastoin. (Olen itsekin nykyään yrittäjä, ja teen kansainvälistä tutkimuspalveluvientiä akaalaisen omakotitalon alakerrasta käsin. Hyvin onnistuu.)

Tämän vision yksityiskohdat ovat minun, mutta se on linjassa puolueemme tavoiteohjelman kanssa. Visioni onkin vain yksi esimerkki siitä, kuinka vanhan talousjärjestelmän raunioista voi versoa uusi, kokonaisvaltaisesti kestävämpi hyvinvointivaltio. Jos vain niin haluamme.

Visioni saattaa kuulostaa korkealentoiselta ja utopistiselta. Visioni on kuitenkin paljon realistisempi, ja tieteellisiin tosiasioihin perustuva, kuin väitteet siitä, että hyvinvointivaltio pelastuisi syytinkijärjestelmällä tai 8–11 miljardin suorilla sopeutuksilla valtiontalouteen.

Uusista talousvisioista kuitenkin pääsemme keskustelemaan vain, jos tulemme ulos velkajarrun määrittämästä ahtaasta talouskeskustelusta.

Siksikin olen puolueestani ylpeä, että jättäydyimme velkajarrun ulkopuolelle. Me tiedämme, että vaihtoehtoja on, ja kaiken voi tehdä myös reilusti.

**

Toverit. Vaikka hyvinvointivaltio vaikuttaisi juuri nyt olevan raunioina, sitä ei ole menetetty. Se vain odottaa jälleenrakennuksen alkamista. Siihen me olemme valmiita.

Rakennamme uudelleen sellaisen Suomen, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja koulutus ovat investointeja, ei leikkauksen kohteita. Rakennamme taas Suomen, jossa riittävä toimeentulo taataan kaikille, ei harvoille.

Suomen, jossa terveydenhuolto on oikeus, ei vain hyväosaisten etuoikeus. Maan, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, ja jossa työntekijän arvoa ei mitata tuottavuudella, vaan ihmisyydellä.

Tämä kaikki voidaan tehdä leikkaamatta. Vahvalla veropohjalla ja luomalla tilaa uudenlaiselle talousajattelulle sekä uusimpaan tutkittuun tietoon pohjaaville visioille.

Rakennamme hyvinvointivaltion uudelleen, entistä vahvempana ja entistä oikeudenmukaisempana. Me rakennamme sen yhdessä, joukkovoimalla ja vaatimalla. Aivan kuten teimme sen ensimmäiselläkin kerralla. Tänä vappuna nostamme maljan valoisalle tulevaisuudelle!

Sastamalan vasemmistoliitto ry:n syyskokous sunnuntain 26.10.2025 kello 17 Raivion työväentalolla osoitteessa Raivionkatu 17 Sastamala. Esillä sääntömääräiset asiat. Hallitus.

Sastamalan Vasemmiston vaalitapahtumat
Perjantaina 4.4. kello 17 Häijään S-marketin edessä tarjotaan lettuja. Mukana on myös Pirkanmaan
Vasemmiston ehdokkaita.
Lauantaina 5.4. kello 10-12 Vammalan torilla vohveleita ja kahvia
Lauantaina 12.4. 11-16 Vammalan torilla kahvia ja pullaa
Vappuna 30.4. työväen yhteinen vappu Vammalan torilla kello16-18. Esiintyjänä Ahti Jokinen
työväen lauluja ja vappupuheita. sateen sattuessa vappua vietetään Raivion työväentalolla.